Metso-leiri 2022

Sodankylän Metsoleiriläiset 17.-19.6.2022
Sodankylän metsoleiriläiset ja Ms Naakijat ry kiittävät kaikkia sponsoreita ja yhteistyökumppaneita tuesta. Teidän avullanne saatiin aikaiseksi aivan huikea leiri!

Metsästysseura Naakijat ry järjesti lukuisten yhteistyökumppaneiden tuella Suomen Metsästäjäliiton konseptin mukaisen Metso-leirin nyt toista kertaa. Leiri oli suunnattu kaikille 8-13 -vuotiaille metsästysasioista kiinnostuneille lapsille ja nuorille asuinpaikkaan tai aiempaan kokemukseen katsomatta. 


Perjantai 17.6.2022

Leiri alkoi perjantaiaamuna klo 10 Naakijoiden toimitalolla Hinganmaassa. Leirin 20 lasta oli etukäteen jaettu viiteen pienryhmään, joten leirin alkajaisiksi kunkin ryhmän vastuuohjaaja otti ns. omansa vastaan ja huolehti heille nimilaput rintaan ja leiriläisille varatut pussukat uusille omistajilleen. Pussukasta löytyi mm. Sakon lippis, tuubihuivi, Metsoleiri-paita ja kuulosuojaimet. Lyhyiden esittäytymisten jälkeen napsaistiin leiriläisistä yhteiskuva muistoksi jälkipolville ja siirryttiin Huotarivaaran ampumaradalle kuulemaan tiukkaa asiaa ammunnan perusteista ja turvallisuudesta ampumaradalla ja aseenkäsittelyssä yleisesti.

Sami Ämmälä Suomen Metsästäjäliiton Lapin piiristä ohjeisti Huotarivaaran ampumaradalla mm. turvalliseen aseenkäsittelyyn ja tarvittaviin suojavarusteisiin (kuulosuojaimet ja suojalasit). Kuva: Sinikka Vierelä

Ammunnan perusasioista ensimmäinen leiripäivä eteni pienryhmissä kierrettävien rastien merkeissä sekä ampumaradalla että läheisellä Huotarivaaran porokämpällä. Päivän viisi rastia sisälsivät ammuntaa, jousiammuntaa, telkänpöntön tekoa, ensiapuasioita ja riistarastin.

Ampumarastilla Naakijoiden Sakari Koivuperä ja Teemu Ankkuri sekä Sami Ämmälä Suomen Metsästäjäliiton Lapin piiristä johdattivat leiriläisiä ammunnan saloihin. Rastilla jokainen sai halutessaan ohjatusti ampua SAKO:n leirille toimittamilla aseilla:  pienoiskiväärillä, hirvikiväärillä ja haulikolla. Osalle leiriläisistä ampuminen oli jo tuttua puuhaa, mutta toisille ampumakokemus oli ensimmäinen ja varmasti ikimuistoinen. Monelle ampumarasti olikin päivän kohokohta eikä ihme, onhan ampuminen todella jännittävää ja mukavaa hommaa olipa sitten aloittelija tai jo kokeneempi konkari.  Ampumisen lisäksi rastilla mm. testattiin hallitsevaa silmää, keskusteltiin erilaisista metsästystavoista, -koirista ja  -aseista ja heiteltiin kilvan hernepussia.

Jousiammuntarastilla opittiin mm. taljajousen osat ja jousen turvallinen käsittely, oikea ampuma-asento ja jousen jännittäminen yhdellä sujuvalla liikkeellä. Juha Haapamäki Suomen Metsästäjäliiton Lapin piiristä opasti leiriläisiä ensin aivan kädestä pitäen ja sai sitten lopuksi ylpeänä katsoa vierestä, kun nuolet napsahtelivat tauluun ja monella jopa napakymppiin!

Rastien lomassa yhteinen kenttälounas Huotarivaaran porokämpän pihamaalla. Kuva: Sinikka Vierelä

Pönttörastilla leiriläiset tekivät Jani Kustulan ja Eino Junttilan opastamina uuttuaihioista valmiita telkänpönttöjä. Jokainen sai itsetekemänsä pöntön leirin jälkeen kotiinviemisiksi. Rastilla paitsi opittiin työkalujen käyttöä ja kädentaitoja, myös kuultiin asiaa telkän elintavoista ja esim. pöntön ihanteellisesta sijoituspaikasta. Rastilla tutustuttiin myös sorsan keinopesään ja kuultiin miten, miksi ja mihin sellaisia kannattaisi asentaa.

Ensiapurastilla Anna-Maija Kokkoniemen johdolla opeteltiin ensiavun perusasioita haavojen sitomisesta ihan elvytykseen asti. 112-sovellus löytyi jo monelta puhelimesta ja sen käytöstä puhuttiin paljon, samoin hätänumeroon soittamisesta.  Rastilla myös käännettiin "tajuttomia" ryhmänohjaajia kylkiasentoon, mikä kävi leiriläisiltä kokoerosta huolimatta oikein näppärästi, kunhan ensin opeteltiin oikea tekniikka. 

Riistarastilla Juha ja Susanna Mäkimartti Suomen riistakeskuksesta perehdyttivät leiriläisiä suur- ja pienpetojen pyyntiin. Rastilla sai rapsutella luolakoiria, hypistellä esim. kettujen ja näätien käsiteltyjä nahkoja, nähdä turkiksista tehtyjä vaatteita ja testailla erilaisia pienpetopyynnissä käytettäviä loukkuja ja ansoja. Jälkimattojen avulla rastilla myös arvuuteltiin Suomen luonnosta löytyvien eläinten jälkiä: mikä jälki olikaan ahman ja mikä karhun? Entä onko rusakolla vai metsäjäniksellä isompi jälki? Lopuksi vielä palauteltiin mieliin ilmansuunnat ja muistisäännöt, että vastaisuudessakin muistetaan lounas ja luode.

Alkuillasta palattiin Huotarivaarasta Tievatuvalle syömään ja sitten pystyttämään leiri. Kunhan teltat oli saatu yhteisvoimin pystyyn, lähdettiin Riipijoelle pistämään joukkueiden katiskat pyyntiin yöksi. Iltapalan ja vapaan oleskelun lomassa hoidettiin iltatoimet, saunottiin ja elämöitiin niin, että kun hiljaisuus alkoi klo 22, jokainen oli omalla nukkumapaikallaan teltassa valmiina untenmaille. 

Leiriläiset illan suussa menossa kamppeineen kohti majoitusta. Kuva: Sinikka Vierelä
Leirissä hiljaista.


Lauantai 18.6.2022

Lauantaiaamuun heräiltiin teltoista puoli kahdeksan aikoihin ja aamupalan jälkeen  saatiin päivä mukavasti käyntiin, kun leirille vierailemaan tuli Riekkokummun kennelistä Heikki Aikio lyhytkarvaisine saksanseisojineen. Koiria ihasteltiin Tievatuvan pihamaalla ja metsikossa puoli kymmeneen asti, jolloin pyörähtivät käyntiin toisen leiripäivän rastit: kalastus, suunnistus, kanoottimelonta, näätärasti ja tietovisa.

Lyhytkarvaiset saksanseisojat Riekkokummun kennelistä herättivät leiriläisissä ihastusta.

Kalastusrastilla koettiin Eino Junttilan opastamana edellisenä päivänä pyyntiin laitetut katiskat ja ongittiin Suomen Vapaa-ajankalastajien toimittamilla mato-ongilla Riipijoesta särkiä ja ahvenia. Pienryhmät Sudet, Ahmat, Karhut, Ketut ja Ilvekset kilpailivat kiivaasti keskenään suurimmasta kalansaaliista, voiton vei muutamalla kalalla Ilvesten joukkue. Kaikki leiriläiset saivat käyttämänsä onkivavat siimoineen koukkuineen omaksi, kalakisan voittajat saivat lisäksi palkinnoksi Meppsin lippauistimet.

Suunnistusrastilla Soini Kallatsa apunaan Anna-Maija Kokkoniemi perehdytti leiriläisiä suunnistuksen perusteisiin. Rastilla opittiin mm. karttamerkkejä ja kompassin käyttöä, mitä tehdään, kun eksytään ja miten maamerkkejä kannattaa huomioida luonnossa kulkiessa. Leiriläiset pääsivät myös itse suunnistamaan Riipivuoman reunan metsään tehdyn kuuden rastin suunnistusradan joko pareittain tai yksin. Hienosti löytyivät rastit maastosta ja suunnistajatkin takaisin alkupisteeseen.

Melontarastilla perehdyttiin kanoottimelontaan ja turvalliseen liikkumiseen vesillä. Syväjärven rannassa Toni Martin, Asko Junttila ja Antti Keränen kävivät ensin läpi vesillä liikkumisen perusasioita ja opettivat sitten, miten kanoottiin noustaan kyytiin ja siitä pois, miten melotaan ja kuka kaksipaikkaisessa kanootissa määrää. Kun oppi oli ensin mennyt perille kuivalla maalla, siirryttiin vesille ja käytiin melomassa kunnon kierros aurinkoisella Syväjärvellä. Melonnan jälkeen kuumaverisimmät kävivät uimassakin, kovin oli vielä ennen juhannusta järvivesi vilpoista!

Näätärastilla Sakari Koivuperä ja Juha Kangas opastivat leiriläisiä pienpetosaaliin käsittelyyn. Jokaiselle ryhmälle oli varattu pari näätää työstettäväksi ja kaikki pääsivät omakätisesti alusta alkaen opettelemaan nylkemistä. Monelle tuli yllätyksenä, kuinka tiukassa se kultakurkun nahka joskus saattaakin olla. Kaikki kymmenen nahkaa kuitenkin lopuksi pujotettiin taanaan ja päälle saatiin ns. jälkihoito-ohjeet, mitä nahkalle tehdään myöhemmin.

Tietovisarastilla haastettiin leiriläisten älynystyröitä oikein kunnolla. Jarmo Taavettilan ja Reijo Kankaan johdolla rastilla pelattiin Suomen riistakeskuksen uutta Kohti metsästäjäntutkintoa -peliä ja tehtiin riistatunnistustehtäviä. Tästäkin saatiin tietysti kisa aikaiseksi, parhaiten pelissä pisteitä keräsi ryhmä Sudet.

Toisen leiripäivän rastikierto päättyi vasta iltasella kahdeksan tienoilla. Sitten olikin jo aika lämmittää taas sauna ja rentoutua hetki kavereiden kesken iltapalan merkeissä ennen iltatoimia ja nukkumaan menoa. Yövalvojien kertoman mukaan leiri hiljeni melkoisen nopeasti iltakymmenen jälkeen, eikä ihme touhukkaan päivän jälkeen.

Runsas aamupala auttaa jaksamaan! Leiriläisille tarjottiin joka päivä lämmin lounas ja päivällinen sekä aamu-, ilta- ja välipalat, joten nälissään ei leirillä tarvinnut olla.
Liekö teltassa tila loppunut, kun yksi nukkuja oli hakeutunut lähes taivasalle 🤠


Sunnuntai 19.6.2022

Leirin päätöspäivän ohjelmassa oli aamupalan jälkeen ensin telttojen purku, omien kamppeiden pakkaaminen ja leiripaikan siistiminen. Sitten vuorossa oli  Sodankylän RHY:n toiminnanjohtaja Viljo Pesosen kertomana tietoisku riistanhoitoyhdistyksen toiminnasta ja metsästäjätutkinnosta. 

Päivän pihvi oli kuitenkin riistakolmiolaskenta. Ensin Tievatuvan salissa perehdyttiin lyhyesti riistakolmiolaskennan perusteisiin, ts. mitä, miksi ja milloin. Sitten lähdettiin maastoon kokeilemaan hommaa käytännössä. 12 km oikeiden riistakolmioiden sijaan ryhmät kävivät laskemassa 4,5 km mittaisia minikolmioita niin, että jokainen pienryhmä käveli oman kolmionsa puoliksi eli aina kaksi leiriläistä yhden aikuisen kanssa reilun 2 km. Koska ajankohta oli mikä oli, oltiin ensin hieman skeptisiä, niinköhän maastosta saadaan mitään havaintoja ja sovittiinkin, että oikeasta kolmiolaskennasta poiketen voidaan kirjata muutkin kuin vain metsäkanalintuhavainnot. Niinpä havaintolappuihin ilmestyikin kaikenlaisia kirjauksia myyristä, oravista ja poroista alkaen, mutta yllättäen myös niitä "oikeita" havaintoja: koppelopoikueita, metsoja ja teeriä. Hienosti jaksoivat pienimmätkin kävellä ja tehdä havaintoja vaihtelevissa maastoissa.

Kuva Suomen riistakeskuksen esitteestä Riistalaskennat ja riistantutkimus.

Kolmioilta Tievatuvalle palatessa laskijoita odotti tortillalounas ja pullakahvit. Sitten alkoikin olla jo leirin päätösseremonioiden aika. Ensimmäisenä leiripäivänä esitelty sorsan keinopesä arvottiin mukaan yhdelle leiriläiselle, arpaonni suosi Santtu Tervoa.  Kalastuskisassa ja tietovisassa pärjänneet joukkueet palkittiin aplodien kera.   Leirinohjaajien ja rastinvetäjien valitsemina mallileiriläisinä palkittiin Suomen metsästäjäliiton pokaaleilla Saimi Vanhapiha ja Veeti Nikula. Lopuksi jokainen leiriläinen sai vielä Metso-leiri -kunniakirjan ja karkkia kotimatkalle. Leirinjohtaja Reijo Kangas kiitteli vielä loppupuheenvuorossaan kaikkia leiriläisiä reippaudesta ja avoimin mielin osallistumisesta sekä ohjaajia, talkoolaisia ja yhteistyökumppaneita yli odotusten onnistuneen leirin luomisesta. 

Kiitos Metso-leiri 2022!